22. heinäkuuta 2014

Minä kolumnistina





Sain alkukesästä pyynnön kolumnin kirjoittamiseen paikalliseen NMTKUOPIO- LEHTEEN. Numero ilmestyi 7/2014. En ole aiemmin saanut kirjoittamispyyntöä, mutta otin sen innolla vastaan. Tämä blogipäivitys on siis tuo lehden kirjoitus ja aihe sopii hyvin ajankohtaan. Kalevan kisat ovat nimittäin jo ensi viikolla täällä minun kotonani, Kuopiossa.















Pysäköin fillarini Väinölänniemen kentän aitaa vasten. Aurinko paistaa, Kallavedeltä puhaltaa järventuoksuinen tuuli. Kentänhoitaja kääntää katseensa minua kohti ja saan tervehdyksen leveän hymyn kera- kuten tavallista. Hymyilen vähintäänkin yhtä leveällä hymyllä takaisin. Olen kotona.


Vuonna 2011 pääsin pukemaan ensimmäistä kertaa sinivalkeat varusteet päälle aikuisten maajoukkueeseen. Olin aikaisempana vuonna päässyt ensimmäisen kerran nuorten maajoukkueeseen ja tuolloinkin vain kerran. Seuraavana vuonna olin jo mukana lähes kaikissa maajoukkuekilpailuissa, missä vain pystyi olemaan. Olin tuolloin 19 -vuotias. Olin toki kiertänyt kilpailuja joka kesä, mutta yhtäkkiä vastuuta tulikin kerralla kunnolla ja lentokoneen ja autonpenkkiä kulutettiinkin parhaillaan kolme kertaa viikossa ympäri Eurooppaa ja Suomea. Olin päässyt niihin tapahtumiin, mihin olin aina unelmoinut pääseväni.


 Tuona kesänä olin hyvin vähän Kuopiossa. Kiertäessäni eri maita ja kaupunkeja aloin tuntemaan kotini olevan entistä enemmän täällä Savossa, Kuopiossa. Jokaiselta reissulta palatessani sain lämpimän vastaanoton. Oli kilpailu mennyt sitten hyvin tai huonosti. Sain lukuisia tsemppauksia tutuilta ja vähän tuntemattomiltakin. Vaikka urheilussa on ehdottoman tärkeää luottaa ja uskoa itseensä, en voi vähätellä sen kannustuksen arvoa,  jota olen vuosien varrella täältä kotoa saanut. Nämä ovat olleet niitä hetkiä, jolloin olen tuntenut kuuluvani Savoon ja olevani ylpeä savolainen - tänne on aina helppo ja ihana tulla.


Tuolla samaisella Väinölänniemen kentällä, jonne olen parkkeerannut polkupyöräni punaista reunusaitaa vasten lukuisia kertoja, järjestetään tänä vuonna Kalevan kisat. Tuolla omalla kotikentälläni taistellaan Suomen mestaruudesta. Tiedän kuinka hieno ja tärkeä tapahtuma se on urheilijoille ja katsojille. Sanoisin kilpailun olevan vielä erityisen hieno sen järjestettävän paikan sijainnin vuoksi. Väitän Väinölänniemen olevan yksi Suomen kauneimmista yleisurheilukentistä. Minun kotikenttäni. Voisiko parempaa paikkaa ollakaan harjoitteluun ja kilpailemiseen?


Maria Räsänen


Pikajuoksija